”Hei, Daniel, kurkkaapa tänne!” Oliver viittoi ruskeahiuksiselle
miehelle. He katsoivat nyt kummatkin parkkipaikalta kentälle, jossa kaksi
ratsukkoa tamppasivat kenttää keskittyneesti. Daniel huokaisi ja siirsi ruskeat
silmänsä Oliveriin, joka virnisti, melkein enkelin sädekehä päänsä päällä.
”Miten olisi? Nyt, kun tallilla on taas elämää, niin
ottaisitko muutaman oppeihisi? Ratsastuskilpailuja on tulossa, ja näillä olisi
potentiaalia radoille” blondi selitti, lähtien kävelemään kohti kentänlaitaa. Pitempi
mies seurasi hiljaa, selvästi miettien. Oliver tiesi, että Daniel nautti
taitojensa jakamisesta ja tämä todellakin osasi ratsastaa. Miehet jatkoivat
kentän ohi kohti tallia, kahvia keittämään hevosten kanssa raataville
vuokraajille ja muille tilan työntekijöille.
”No mikä ettei, mutta yhdellä ehdolla” Daniel viimein
vastasi, ilkikurinen virne kasvoillaan. ”Vain, jos minä saan osallistua
kenttäratsastuskilpailuihin Bennyllä”
No sehän nyt on selvä diili. Joten, tästä lähin Daniel
valmentaa Baffner Estatessa vuokraajia koulu-, este- ja varsinkin
maastoesteratsastukseen. Samalla Dan treenaa Bennyllä.
Mies on tarkkaakin tarkempi perfektionisti, jolle varsinkin
tallin ja satulahuoneen siisteys on tärkeä asia. Kärsivällinen kaiken muun
suhteen, paitsi siisteyden. Huutia tulee, jos loimia ei ole viikattu tai
laitettu siististi kuivumaan – tallin käytävästä puhumattakaan, oli syy sitten
ihmisten, kanojen tai koirien.
Dania saa vapaasti käyttää tarinoissaan